Kennelliitto: Lyhytkuonoisten rotujen tervehdyttämiseksi suunnitteilla useita toimia
Uutiset 07.06.2018
Laaja yhteistyö lyhytkuonoisten ja -kalloisten rotujen terveyden edistämiseksi eteni toukokuun lopussa käytännön toimien läpikäymisellä. Kennelliiton järjestämässä toisessa neuvottelutilaisuudessa oli mukana viiden lyhytkuonoisen rodun yhdistysten, viranomaisten, tutkimuksen, eläinlääkäreiden ja eläinsuojelukentän edustus. Kokoontumisessa käytiin yleisen keskustelun lisäksi läpi tarvittavia terveystutkimuksia ja muita toimenpiteitä viiden lyhytkuonoisen rodun tilanteen parantamiseksi sekä eläinten hyvinvointilain valmisteilla olevaa jalostusta koskevaa sääntelyä.
Huolta kannettiin muiden muassa siitä, miten voitaisiin puuttua myös niihin terveysongelmiin, joita aiheutuu järjestäytyneen kenneltoiminnan ulkopuolisesta kasvatuksesta. Velvoite kaikkien koirien tunnistusmerkinnälle ja rekisteröinnille auttaisi tunnistamaan ongelmalliset koirat ja tavoittamaan niiden kasvattajat ja omistajat, huomioi Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.
Lehkonen toi tilaisuuteen viestin Kennelliiton hallitukselta. Hänen mukaansa asenteet koirien terveysongelmia kohtaan ovat tiivistyneet myös Kennelliiton jäsenkyselyn perusteella niin, että koirien terveyttä parantavia konkreettisia ratkaisuja on nyt saatava aikaan. Tieto lyhytkuonoisten koirien globaaleista terveysongelmista ei ole Lehkosen mukaan mennyt perille kaikille koiran hankintaa suunnitteleville tai koiran jo omistaville.
Kävelytesti puhutti
Lyhytkuonoisten rotujen kävelytesti oli neuvottelussa paljon esillä. Testiä on pilotoitu vuoden 2017 alusta. Kennelliiton eläinlääkäri Liisa Lilja-Maula korosti kasvattajien saavan testistä kolmenlaista tietoa: koiran rasituksensiedon, luokituksen brakykefaalisesta oireyhtymästä (BOAS) sekä sierainten ahtaumasta.
Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Maaret Tapio antoi puheenvuorot jokaiselle viidelle rotuyhdistykselle ja veti näiden perusteella yhteen, millaisia toimenpiteitä kussakin rodussa on käytössä ja suunnitteilla terveyden edistämiseksi.
Jalostuksen tueksi eri rotujen jalostuksen tavoiteohjelmiin (JTO) on kirjattu useita eri toimenpiteitä. JTO:n pohjalta rodulle voidaan laatia PEVISA-ohjelma (perinnöllisten sairauksien ja vikojen vastustusohjelma), jossa määritellään pakolliset kriteerit (terveystutkimukset tai jälkeläisrajoitukset raja-arvoineen) kaikille jalostukseen käytettäville koirille.
Mahdollinen jalostusasetus vielä auki
Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöylitarkastaja Tiina Pullola esitteli eläinjalostusta koskevan sääntelyn valmistelun tilannetta sekä muiden Euroopan maiden lainsäädäntöä. Jalostuspykälää viimeistellään parhaillaan ja vielä on auki, täsmennetäänkö kiellettyä jalostusta asetuksella. Tällä hetkellä valmistelussa nähdään, että asetukselle olisi tarvetta.
Maa- ja metsätalousministeriön lisäksi paikalla oli edustus Evirasta, Luonnonvarakeskuksesta, Eläinten hyvinvointikeskuksesta, Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnasta, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistys ry:stä, Suomen Eläinlääkäriliitosta sekä Suomen Eläinlääkäripraktikoista.
Rotujärjestöistä ja -yhdistyksistä mukana olivat Suomen Kääpiökoirat ry, Suomen Ranskanbulldogit ry, Suomen Englanninbulldoggiyhdistys ry, Suomen Mopsikerho ry, Suomen Bostonit ry ja Suomen Pekingesikerho ry. Yhdistyksistä toivottiin tukea lyhytkuonoisten ja -kalloisten rotujen terveyden edistämistä koskevan tiedon saantiin ja levittämiseen. Tilaisuudessa suunniteltiin aiheesta syksyksi seminaaria.